Keski-Suomen Argillanderit – mitä se on?

Yhdistyksen säännöistä:

1 § Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Argillanderit ry, ja sen kotipaikka on Pihtipudas.

2 § Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa ja kunnioittaa menneiden sukupolvien muistoa.

3 § Yhdistys pyrkii toteuttamaan tarkoitusperiään

  • järjestämällä kokouksia, joissa jäsenet voivat tutustua toisiinsa;
  • kokoamalla, luetteloimalla… suvun vaiheita koskevia asiakirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, kuvia, valokuvia, leikekokoelmia ja muita painotuotteita;
  • selvittelemällä suvun vaiheita sekä saattamalla tutkimustyön tulokset jäsenten tietoon;
  • jatkuvasti luetteloimalla suvun jäsenet, nekin, jotka eivät ole liittyneet yhdistykseen…

4 § Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen, joka polveutuu Pihtiputaalla 1700-luvun alkupuolella eläneestä korpraali Israel Argillanderista. Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä jokainen sukuun kuuluvan aviopuoliso.

7 § Yhdistyksen hallituksena toimii sukuneuvosto, joka valitaan varsinaisessa sukukokouksessa. Sen toimikausi kestää siksi kunnes uusi sukuneuvosto on valittu. Sukuneuvostoon kuuluu vähintään 3 ja enintään 15 jäsentä…

Siinäpä yhdistyksen ydin. Mutta miten se on syntynyt?

etusivukuvaJuuret juontuvat Löytänälle Pihlajamäen taloon. Sen isännyyttä hoiti toisen maailmansodan jälkeen kunnallisneuvos Heikki Aurasmaa – monitouhuinen mies, joka aikoinaan perusti lukemattomia yhdistyksiä, yhteisöjä ja muita valtakunnallisesti mainittavia yrityksiä. Hän oli maininnut monia kertoja, että sukuseura pitäisi perustaa – mutta eihän hän muilta töiltään ehtinyt. Niinpä seuraava sukupolvi tarttui toimeen. Tekniikan lisensiaatti Heikki Eljas Aurasmaa kutsui kaikki tietämänsä suvun jäsenet kesämökilleen Eljaksentuvalle Löytänän rannalle vuonna 1976. Paikalle tulikin toista sataa sukulaista, sukuseura päätettiin perustaa ja säännöt laatia.

Seuran perustajiin kuulunut Kyösti Salojärvi kertoo: ”Valtionarkistosta olin käynyt etsimässä sopivia Argillandereita. Viitasaaren vanhoista kirkonkirjoista oli muutamassa tunnissa löytynyt mainittu suku. Se oli helppoa, sillä Argillanderit olivat punaisella alleviivattuja, kelpo korpraali tuli äkkiä esille. Alleviivaus johtui siitä, että korpraali oli valtion palveluksessa, siis eräänlainen alimman tason virkamies, jolla oli jopa puustelli asumuksenaan”.

Mutta miksi juuri Keski-Suomen?

Vanhin tunnettu Argillander on 1500-luvulla elänyt Eschillus Kauhanen, Kuopion ensimmäinen kirkkoherra. Argillandereita asui kuitenkin viimeistään 1700-luvulla Pohjanlahden rannikkokaupungeissa ja Saarijärvi-Laukaa-Viitasaari-seudulla. Sukulaisuudesta näiden ryhmien kesken ei ole tietoa. Lähtöhenkilöksi valittu korpraali Israel Argillander oli vanhin tiedetty seuran perustajien yhteinen esi-isä.

Mikä yhteys näillä Savon Argillandereilla sitten on meidän keskisuomalaisiimme?

On selvinnyt, että meidän korpraalimme vaari oli Saarijärven kirkkoherra Israel Erici Argillander. Sukututkijat etsivät pitkään yhteyksiä Keski-Suomen ja Savon Argillandereiden väliltä ja yrittivät selvittää kirkkoherra Argillanderin taustaa. Yhteyksiä Savoon toki löytyi, mutta ei sukulaisuutta, minkä geenitestit vahvistivat. Nyt korpraalin ja kirkkoherran taustaan yritetään saada selvyyttä geenien avulla.

Meidän sukuvaakunassamme on rumpu palikoineen. Korpraali Israel Israelinpoika Argillander oli nuorena Rautalammin komppanian rummunlyöjä. Siis tärkeä mies tosipaikassa.

Kyösti Salojärvi, muokannut Anne Aurasmaa 2021