Argillander-tutkimusta

Keski-Suomen Argillanderit on vuonna 2018 julkaissut sukukirjan Rummunlyöjän rytmiin. Kirja voitti vuoden sukukirja -palkinnon. Vuosikymmenten kuluessa moni tutkija ehti tehdä töitä sukukirjassa julkaistuja tietoja selvitettäessä. Aila Pajunen-Inha kokosi ja täydensi tietokannan kirjassa julkaistuun asuun. Nyttemmin sukuseuran sukututkijana toimii ensisijaisesti Tommy Koukka. Aila Pajunen-Inha kuitenkin edelleen ylläpitää sukutietokantaa.

S u k u t u t k i m u s v i n k k e j ä

Help for your genealogy research

Olemme keränneet tälle sivulle sukututkimuksen ja suvun historian tutkimuksen kannalta hyödyllisiä linkkejä. Alinna on linkki Valokuvataiteen museon "Tietoja ja oppaita" -sivulle, mistä löytyy muun muassa ohjeita kuvien ajoittamiseen ja säilyttämiseen. 


OPAS digitaaliseen sukututkimukseen

Kotiseutuliiton OPAS sukututkimukseen

Sukututkimuskirjallisuutta

Muista myös lukuisat some-kanavat. Esimerkiksi Facebookissa on useita aktiivisia ryhmiä niin arkistolähteisiin perustuvasta kuin geneettisestä sukututkimuksesta.

Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys 

Suomen Sukututkimusseura 

Suomen Sukututkimusseuran ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsenillä on täysi pääsy molempien palveluun. Osa palveluista on maksuttomia ja kaikille avoimia. Katso esimerkiksi HisKi.

Kansallisarkiston verkkopalvelu sekä Astia-haku

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Museoviraston verkkopalvelu 

Kulttuuriperintöhaku Finna

Siirtolaisinstituutti

Kansan Arkisto 

Keski-Suomen museo

Kari Kujansuun digihakemisto 

Riksarkivet 

Family Search

Tuomiokirjat 

Akateemiset Suomessa 1640–1899 

Ylioppilasmatrikkeli 

Kansallisbiografia 

Suomen maatilat

Talvi- ja jatkosota 

Sodat 1914–1922 

Asutuksen yleisluettelo 

Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräys 

Vanhoja sanomalehtiä 

Lehdissä julkaistuja lukijakirjeitä eri paikkakunnilta

Vanhoja karttoja: Maanmittauslaitos 

                               Vanhatkartat.fi  

                               Heikki Rantatupa  

Ohje pitäjänkartojen etsimiseen Kansallisarkistosta

Jan Strangin karttatieto


Lyhenteitä: Genealogia.fi 

                     Historismi.net 

Tuomio- ja perunkirjasanastoa 

Laki- ja virkakielen sanastoa 

Yleistä sanasto 


Vanhat käsialat: Wanhat_kasialat_ja_asiakirjat_osa1

                            Wanhat_kasialat_ja_asiakirjat_osa2⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Vasemmalla: sivu 469 Viitasaaren henkikirjasta vuodelta 1772. Sivulla näkyy Viitasaaren kylistä Elämäjärvi, Pihtipudas, Lähemäki ja Kolima.

Oikealla: Asutuksen yleisluettelon Rautalampi-Laukaa-Viitasaari-Saarijärvi sivu 171. Sivulla osa Saarijärveä.

Esimerkki netissä olevasta henkikirjasta. Vaasan läänin Laukaan kihlakunnan Pihtiputaan kappeliseurakunnan henkikirja vuodelta 1870. Alvajärveläisiä Argillandereita heti ensimmäisessä kuvassa. An example of the Census Records in digital form.


K u v i e n   l a a t u   j a   a r k i s t o i m i n e n

Kun skannaat vanhoja valokuvia, käytä parasta laatua, mitä skannerisi kykenee kuvaamaan. Suositus on jopa 1200dpi (pistettä tuumalla). Tällöin kuvaa voi painettaessa suurentaa jo varsin paljon. Kun kuvan tarkkuus on 300dpi, sen voi painaa vain alkuperäisen kanssa samankokoisena tai pienempänä. Mikäli kuvassa on viivoja eli se on piirustus tai sisältää paljon kirjaimia ja numeroita, pienin mahdollinen panotarkkuus on 600dpi. Nettikäyttöön tarkkuus on 72dpi ja monissa digipainotuotteissa riittää 200dpi.

Arkistoitaessa kannattaa käyttää kuvaformaatteja, jotka eivät pakkaa kuvaa. Luotettava ja useimpiin käyttötarkoituksiin sopiva on TIFF, mutta muitakin löytyy. Netissä JPG on yleisin, mutta arkistoformaattina se on huono, koska pakatessaan poistaa pikseleitä ja aina uudelleen tallennettaessa heikentää edelleen kuvan laatua. JPG:lle on myös ominaista, että se vahvistaa ääriviivoja ja siten pyrkii parantamaan näyttökuvan laatua, ääriviivat eivät kuitenkaan kuulu valokuviin, ihmisen ympärillä ei tapaa olla mustaa ja valkoista raitaa, kuten JPG näyttää. 

Ainakin Apple ja One+ käyttävät joissain puhelimissaan korkean tehokkuuden kuvamuotoa (HEIF), joka pakkaa kuvan JPG:iä laadukkaammin. Sen ongelma on toistaiseksi huono yhteensopivuus monien laitteiden kanssa. Kameroissa paras kuvanlaatu saadaan RAW-kuvamuodolla, se on käytössä myös joissain puhelimissa. Se myöskään ei ole yhteensopiva kaikkien kuvia käsittelevien ohjelmien kanssa. Arkistoimiseen nämä kuvamuodot sopivat hyvin.

Suomen valokuvataiteen museon sivuilta löytyy vinkkejä esimerkiksi kuvien säilyttämiseen, ajoittamiseen ja kuvaajatietojen selvittämiseen.