Sukuseura

Vuoden 2024 syksystä alkaen sukuseuran lähtöhenkilö on Saarijärven kirkkoherra Israel Argillander (k. 1692). Aiemmin lähtohenkilö oli hänen pojanpoikansa korpraali Israel Israelinpoika Argillander (n. 1713‒1779). Keväällä 2025 päivitämme nämä sivut vastaamaan nykyistä tilannetta. 

Korpraali asui perheineen Viitasaareen tuolloin kuuluneessa Pihtiputaan kylässä. Pihtiputaan 1800-luvulla itsenäistyneessä kunnassa hänen jälkeläisensä perustivat sukuseuran jo yli 40 vuotta sitten. 

Keski-Suomen Argillanderit ry:n sukukokous ja -juhla järjestetään yleensä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna joka kolmas vuosi.

Kesän 2024 kokouksessa äänestämme sukuseuran laajenemisesta koskemaan korpraalin isoisän, Saarijärven kirkkoherra Israel Argillanderin jälkeläisiä.

Yhdistyksen synty

Seuran juuret juontuvat Viitasaaren Löytänän kylän Pihtiputaan puoleiseen nurkkaan, Pihlajamäen taloon. Sen isännyyttä hoiti toisen maailmansodan jälkeen kunnallisneuvos Heikki Aurasmaa (1906–1977) – monitouhuinen mies, joka aikoinaan perusti lukemattomia yhdistyksiä, yhteisöjä ja muita valtakunnallisesti mainittavia yrityksiä. Hän oli maininnut monta kertaa, että sukuseura pitäisi perustaa – mutta eihän hän muilta töiltään ehtinyt. Niinpä seuraava sukupolvi tarttui toimeen. Tekniikan lisensiaatti Heikki Eljas Aurasmaa (s. 1948) kutsui kaikki tietämänsä suvun jäsenet kesämökilleen Eljaksentuvalle Löytänän rannalle, Viitasaaren puolelle Löytänän kylää vuonna 1976. Paikalle tulikin toista sataa sukulaista. Sukuseura päätettiin perustaa ja säännöt laatia.

Seuran perustajiin kuulunut Kyösti Salojärvi kertoo: ”Valtionarkistosta olin käynyt etsimässä sopivia Argillandereita. Viitasaaren vanhoista kirkonkirjoista oli muutamassa tunnissa löytynyt mainittu suku. Se oli helppoa, sillä Argillanderit olivat punaisella alleviivattuja, kelpo korpraali tuli äkkiä esille. Alleviivaus johtui siitä, että korpraali oli valtion palveluksessa, siis eräänlainen alimman tason virkamies, jolla oli jopa puustelli asumuksenaan”.

Perustamisesta päättäneen kokouksen jälkeen työryhmä suunnitteli ja vahvistutti säännöt Heikki Aurasmaan johdolla. Ensimmäinen sukukokous pidettiin Luoman talon pihalla Koliman rannalla vuonna 1978.

Miksi Keski-Suomen?

Vanhin Suomesta tunnettu Argillander on 1500-luvulla elänyt Eschillus Kauhanen, Kuopion ensimmäinen kirkkoherra. Argillandereita asui kuitenkin viimeistään 1600-luvulla Pohjanlahden rannikkokaupungeissa ja Saarijärvi-Laukaa-Viitasaari -seudulla. Sukulaisuudesta näiden ryhmien kesken ei ole löytynyt selkeää tietoa. Sukuseuramme lähtöhenkilöksi valittu korpraali Israel Argillander (1713–1779) oli seuran perustamisen aikaan vanhin tiedetty seuran perustajien yhteinen esi-isä.

Savolaisten sukua?

Sittemmin on selvinnyt, että meidän korpraalimme vaari oli Saarijärven kirkkoherra Israel Erici Argillander, jonka kotipaikaksi mainitaan Helsinki. Sukututkijat ovat pitkään etsineet yhteyksiä Keski-Suomen ja Savon Argillandereiden (Kuopion Kauhaset) väliltä ja ovat yrittäneet selvittää kirkkoherra Argillanderin taustaa. Yhteyksiä Savoon toki löytyy useita, mutta yhteistä esivanhempaa ei vielä ole löydetty. Edes geenitestit eivät vielä ole antaneet täyttä varmuutta puoleen tai toiseen.

Sukuseuramme on teettänyt kolme BIG Y700-testiä, joiden mukaan isälinjamme haploryhmä on R-BY136990. Lisäksi näyttää siltä, että suku on saapunut keskiajalla Ruotsista Suomeen.

Sukuvaakunassamme on rumpu palikoineen. Korpraali Israel Israelinpoika Argillander oli nuorena Rautalammin komppanian rummunlyöjä. Siis tärkeä mies tosipaikassa.

Kyösti Salojärvi, muokannut Anne Aurasmaa 2024

Otteita säännöistä

1 § Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Argillanderit ry, ja sen kotipaikka on Pihtipudas.

2 § Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa ja kunnioittaa menneiden sukupolvien muistoa.

3 § Yhdistys pyrkii toteuttamaan tarkoitusperiään

* järjestämällä kokouksia, joissa jäsenet voivat tutustua toisiinsa;

*kokoamalla, luetteloimalla… suvun vaiheita koskevia asiakirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, kuvia, valokuvia, leikekokoelmia ja muita painotuotteita;

*selvittelemällä suvun vaiheita sekä saattamalla tutkimustyön tulokset jäsenten tietoon;

*jatkuvasti luetteloimalla suvun jäsenet, nekin, jotka eivät ole liittyneet yhdistykseen…

4 § Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen, joka polveutuu Pihtiputaalla 1700-luvun alkupuolella eläneestä korpraali Israel Argillanderista. Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä jokainen sukuun kuuluvan aviopuoliso.

***

7 § Yhdistyksen hallituksena toimii sukuneuvosto, joka valitaan varsinaisessa sukukokouksessa. Sen toimikausi kestää siksi kunnes uusi sukuneuvosto on valittu. Sukuneuvostoon kuuluu vähintään 3 ja enintään 15 jäsentä…