Viitasaari – vanhemmalta nimeltään Viitasalo – on alunperin ollut keskustaajaman lähellä olevan saaren nimi, mutta laajentunut sittemmin koko pitäjän nimeksi.
Ensimmäisen varsinaisen asutuksensa Viitasaaren tienoot saivat Hämeestä. Seudun varsinainen asuttaminen alkoi kuitenkin vasta 1500-luvulla.
Kiinteän asutuksen synnyttyä väestön pääosa oli hämäläisiä, mutta myöhemmin savolaiset muodostivat enemmistön.
Hallinnollisesti ja kirkollisesti Viitasaari kuului aluksi Rautalammin suureen erämaapitäjään, mutta pitäjän laajuuden ja matkojen pituuden vuoksi se alkoi ennen pitkää pyrkiä eroon Rautalammista.
Lopullinen ero tapahtuikin vuonna 1635. Näin muodostuneesta Viitasaaresta irtautuivat myöhemmin Kivijärvi, Pihtipudas, Konginkangas ja Kannonkoski.
Seutuyhteistyön ja Pihtiputaan kuntapariyhteistyön kautta kunnat ovat viimevuosina lähentyneet toisiaan. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhdistäneet palvelutuotantonsa Wiitaunioni nimen alle.
1.1.2009 lukien Kinnulan kunta ja Pihtiputaan kunta sekä Viitasaaren kaupunki ovat muodostaneet yhteisen perusturvan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi alueella.
merkkipaaluja:
1635 Viitasaari irtautuu naapurikunnistaan
1739 Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan syntyy Viitasaarella
1868 Kunnallishallinto perustetaan
1882 Suomen ensimmäinen kunnanlääkärin virka Viitasaarelle
1905 Suomen ensimmäinen maaseutuoppikoulu Viitasaarelle
1996 Viitasaari muuttuu kaupungiksi
2005 Wiitaunioni niminen yhteistyöorganisaatio perustettiin yhdessä Pihtiputaan kunnan kanssa.
Katso lisätietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä:
Viitasaaren seurakunnan historiaa.
Keiteleen, Ylä-Keiteleen, Koliman, Alvajärven, Kivijärven ja Vuosjärven alueen ympäristöseudun kylien historiaa.