Suku kokoontui v. 2010 Pihtiputaan Wanhaan Pappilaan. Väkeä oli noin 100 henkeä. Vanhimpana oli Keihärinkoskella syntynyt Aili Paananen, 101 vuotta. Nuorin osallistuja oli Emmi Malinen, 1 v.
Päivä aloitettiin perinteisesti jumalanpalveluksella ja seppeleen laskulla suvun vanhimmalle haudalle kirkon viereen. Ruokailun jälkeen oli sukuseuran virallinen kokous. Sääntöjen vaatimalla tavalla Heikki Aurasmaa nuiji päätökset pöytään. Tilien hoidostakin sukuneuvosto sai huojentavan päätöksen. Tähän päättyi myös Eino Argillanderin kuusivuotinen kausi rahastonhoitajana hänen omasta pyynnöstään. Kirstunvartijana toimii nyt KatjaTervo. Sukuneuvostoon valittiin uudeksi jäseneksi Saara Kotamäki Jyväskylästä. (Sukuneuvoston kaikki jäsenet löytyvät valitsemalla Sukuneuvosto ylävalikosta.)
Kokouksen jälkeen hörpättiin kahvit ja sitten alkoi ohjelmallinen osuus. Sen aloitti Kolima-valssilla sukumme jäsenillä vahvistettu Pihtiputaan pelimannit, johon kuului kaksi viulua,kaksi haitaria, koskettimet ja basso. Puheenjohtaja Rauno Argillanderia muistettiin puolivuosisataisen merkkipaalun täyttymisestä. PauliinaKumpulainen soitti haitaria ja lauloi. Juhani Krook tiivisti kolmetuntiseksi mainostamansa esitelmän vartin mittaiseksi paketiksi Pihtiputaan historiasta alkaen kivikaudelta 10 000 vuoden takaa ja päättyen sotien jälkeiseen asutukseen. Paljon on vettä virrannut Kolimasta tuona aikana ja vieläpä useampaan kanttiin. Jorma Luomala kertoi lyhyesti Pihtiputaan seurakunnan historiasta ja papeista, jotka asuivat juuri tässä v. 1881 rakennetussa pappilassa. Gummeruksen lapsia oli mm. Lauri ”Tahko” Pihkala, joka kehitti suomalaisen pesäpallon. Kun rakennus ei enää kelvannut pappien asunnoksi, siihen tuli pienteollisuutta, jonka jälkeen se pääsi rapistumaan. Nykyään sen omistaa Pihtipudas-Seura, joka on kunnostanut sen hienosti nykyiseen asuun ja vuokraa sitä erilaisiin tilaisuuksiin.
Musiikkiesitysten jälkeen oli sukujuhlan pääpuhujaksi pyydetyn professori Anne Aurasmaan vuoro. Anne selosti laveasti kotitalonsa Löytänänmäen remonttia monien kuvien kera kivijalasta katolle ja uunilta ullakolle. Remontin aikana löytyi talosta sukutietojen kannalta arvokas sukuselvitys v:lta 1868. Talon puutarhasta löytyy vielä nykyisinkin runsaasti vanhoja rohdos- ja lääkekasveja.
Kokouksen aikana osanottajilla oli myös mahdollisuus tarkastaa sukutietokannassamme olevat tietonsa sekä skannauttaa valokuvia.
Katso tilaisuudesta otetut valokuvat täältä.
Mukaeltu ja lyhennelty Rauno Argillanderin kirjoituksesta Sukuside 33 -lehdestä