Kesäristeily Keiteleellä 2003

mssuomensuviPerjantaiaamuna aurinkoisessa säässä nousi Viitasaaren satamasta, Porthanin puiston vierestä, iloinen joukko sukuseuran jäseniä M/S Suomen Suvi -nimiseen sisävesilaivaan. Kaikista ennakkojärjestely-ongelmista huolimatta pääsi yhteensä 24 aikuista ja viisi lasta matkaan tarkoituksena risteillä vesiteitse Viitasaarelta Suolahden Kapeenkoskelle.

Keitele-Päijänne kanavareitti valmistui vuonna 1993 yhdistämään suuren Päijänne-järven monen pienen järven kautta Keitele-järveen. Keitele-Päijänne -kanavareitillä on viisi uudenaikaisin laittein varustettua kanavasulkua; Paatela, Kapeenkoski, Kuusaa, Kuhankoski ja Vaajakoski. Keitele-järvi on 21 metriä ylempänä kuin Päijänne.

Viitasaaren ja Jyväskylän välisen laivaristeilyn mahdollisti pari kesää sitten risteilytoiminnan aloittanut Päijänne-Risteilyt Hilden Oy. Yhtiö on vanha – jo 40 vuotta risteilyjä toteuttanut – mutta yhtiön ruorissa on nuori nainen, toimitusjohtaja Eija Hilden, joka jatkaa isänsä aloittamaa toimintaa. m/S Suomen Suvi – laiva valmistui Keitele-Päijänne kanavaliikenteeseen vuonna 1993.

Keitele -järvi on Kymijoen vesistöön kuuluvan Viitasaaren reitin keskusjärvi, jonka pinta-ala on 478 neliökilometriä, pituus 85 km, suurin syvyys 64 metriä ja joka sijaitsee 99 metriä merenpinnan yläpuolella. Viitasaaren reitti on Suomenselän vedenjakajalta Pihtiputaalta alkava vesireitti Keski-Suomessa. Latvavedet kulkevat Muurasjärven, Alvajärven, Kolimajärven ja Keiteleen kautta Äänekosken kautta Kuhnamoon. Kivijärven vedet virtaavat myös Keiteleeseen, Saarijärven reitin vedet puolestaan Kuhnamoon.

Viitasaaren kaunista Keitele-järvimaisemaa halkoen aloitimme kesäretkemme puheenjohtaja Eino Argillanderin tervetulotoivotuksin. Laivan näköalaravintolassa nautimme aamupalaa. Aamupalan jälkeen oli mukava paistatella päivää näköala-aurinkokannella seurustelun merkeissä. Aurinko lämmitti ja välillä suuremmilla järven selillä tuuli vilvoitteli mukavasti laivan kulkiessa läpi Suovanselän, Suovanlahden jäädessä toiselle ja Ilmolahden toiselle puolelle järveä. Keiteleen Kokonselällä voi todeta järviemme suuruuden, kun osa rannoista häipyy horisontin taakse. Ohitamme Karttuselän, Koivuselän, Kertonselän välillä rantoja hipoen, välillä väljemmillä vesillä seilaten. Näissä keskisuomalaisissa upeissa järvimaisemissa oli sukuneuvostonkin mainio pitää kokoustaan. Kokouksen osanottajilla oli tosin vaikeuksia vetää katseensa rantamaisemista kohti kokousasiakirjoja.

Lounasta nautimme laivan herkullisesta noutopöydästä.

Matilanvirran, Äänekosken ja Suolahden satamien kautta saavuimme iltapäivällä vihdoin ensimmäiselle sululle, Paatelan sululle. Kanava yhdistää Keitele-järven ja Kuhnamojärven. 500 metriä pitkä kanava rakennettiin vuosina 1990-1993. Kanavassa on itsepalvelusulku, jonka valvonta tapahtuu keskusvalvomosta käsin. Sulutus saadaan aikaiseksi yksinkertaisesti vetämällä narusta odotuslaiturissa (siltä se ainakin matkustajan silmin näytti). Laiva kiinnitetään sulkukammion seinämässä oleviin veden pinnan mukana uiviin pollareihin. Keitele-Päijänne -kanava rakennettiin uittokanavaksi, joten kanavien tekniikkakin on rakennettu lähinnä uittoja silmällä pitäen. Uittonippujen kanssa kanavaan eivät laivat yhtä aikaa mahdu. Tänä päivänä uitto on lähes loppunut ja merenkulkuhallitus joutunee miettimään sulkujen tekniikan uudistamista laiva- ja veneliikenteelle paremmin sopivaksi matkailun ja virkistyskäytön lisäämiseksi kanavilla. Paatelan kanavalla löytyy myös risteilijöitä palvelevat oheispalvelut; kahvila-ravintola, WC:t, jätehuolto, infotaulut jne.

Näin laskeuduimme noin 7 metriä vesireittiä alaspäin ja Kuhnamonjärveä myöten risteilimme Kapeenkosken sululle, missä siirryimme 7 tuntia kestäneen risteilyn jälkeen meitä odottaneeseen Viitasaaren Tilausliikenteen linja-autoon.

Linja-auto suuntasi takaisin kohti pohjoista. Konginkankaan Liimattalassa pysähdyimme Laaja-Artin kesätaidegalleriaan, missä meille oli katettu maittava keittolounas kahvineen kauniiseen Laajasalon entisen koulun puutarhaan. Rakennusta emännöi eläkkeelle opettajan työstä jäänyt taiteilija Maisa Kivi. Talon yläkertaan on koululaisten ja taideopiskelijoiden toteuttamana rakennettu Elämysvintti. Elämysvintti oli sukellus menneisyyteen, erilaisiin aikakausiin taiteen keinoin. Laaja-artissa kiersimme päärakennuksessa, ulkorakennuksissa ja puutarhassa kokemassa taide-elämyksiä nykytaitelijoiden maalauksista, grafiikasta, veistoksista ja valokuvista Maisa Kiven kertoessa taitelijoista ja Laaja-artin toiminnasta.

Suotuisan sään, leppoisan tunnelman, risteily- ja kulttuurielämysten ja maittavien ruokien täyttäminä istahdimme linja-autoon paluumatkalle.

Rauno Argillander pienen hetken mietittyään tiivisti päivän kokemukset linja-autossa esittämässään runossa seuraavasti:

Sukuristeily 2003

Sen piti olla sunnuntaina,
vaan lähdettiin jo perjantaina.
Viitasaaren satamassa
retki oli alkamassa.

Suomen suvi -laivaan,
alle sinitaivaan,
tuli sukulaiset,
miehet sekä naiset.

Hyvin siellä syötiin.
Leikkiäkin lyötiin.
Johtoryhmä kokoontui.
Laiva Keitelettä ui.

Ohi Suolahden
sulkujenkin kahden.
Nähty on nyt sulutus
ja hellerasvan kulutus.

Vielä Liimattalassa
intoa on jalassa.
Nähtiin taidenäyttely,
koivun uusi käyttely.

Rauno Argillander

Matkakertomuksen sanaili Mirja Piispanen